Järjenhäivä.

Kotona väsyneitä matkalaisia odotti ihan kamala löyhkä. Tai oikeastaan rapussa, mutta se tunki jo saranoiden välistä ja oven alta eteiseenkin. Sanoinkuvaamattoman ällöttävä haju. Syyllisiksi paljastui sarjassaan neljäs setti remonttimiehiä. Rappukäytävärempan sijaan he ovat keskittyneet asuttamaan pihaan pystytettyä parakkia ja siinä sivussa käyttäneet alakerran tyhjää vaksin koppia pisu-, pesu-,kokkaus- ja tupakointitarkoitukseen. Milloin tyypit ovat tulleet kopista pelkkä pyyhe lantiolla tai kiehuva perunakattila kainalossaan. Nyt viemäritön koppi todennäköisesti meinasi hukkua kakkaan. Ja nyt he sitten remontoivat omia jälkiään.

Pari päivää sitten pihaan lähes oven eteen kipattiin leikkimökin kokoinen köntti sementtiä. Se jähmettyi siihen ja nyt sitä on nylpytetty porata siitä irti. Jos tässä kaikessa on edes pienen pieni järjenhäivä niin hyvä niin. Jos ei niin ihan hyvä niinkin.

Meillä on joka tapauksessa rattaat, jotka mahtuvat hissiin. Mikä uusi avara maailma kun voimme lähteä Marakatin kanssa ulos milloin vain. Mies on ihan aidosti ihastuksissaan, hämmästeli että ajatella tosiaan. Nythän tämä on tosi kätevää. Ja että hissiin mahtuivat. Itse olen tyytynyt vaiti pohtimaan mistä oikeasti olen jauhanut hänelle kesästä lähtien. Vai kuvittelinko vain. Ja että jos hissi mitattiin varta vasten monta kertaa, niin olisinko ostanut toiset rattaat jotka eivät sinne mahdu. Mars ja Venus. Mies ja nainen. Logiikka ja logiikka.

Marakatti on aloittanut koulun. Unikoulun. Sellaisen jossa äiti yrittää opettaa yhdeksänkuiselle lapselleen, että päikkärit voi joskus ottaa sisälläkin ja että on ihan ok ja turvallista nukahtaa/nukkua ilman tissiä. Luin vauvakuiskaajasta ( kuulostaa tosi pöljältä ) ja olen yrittänyt noudattaa lempeän unikoulun ohjeita vähän oman muunnelman mukaan. Olen tullut siihen tulokseen, että Marakatissa on jonkun mieheni esiesiesi-isän kasakkaverta, joka kiehahtaa keskimääräistä tulisemmin. Tuloksiakin on kyllä havaittavissa...näin vkon jälkeen.