Nakkisormi

Ranska ei voi olla kovinkaan huono maa, jos kerran raskaana oleville naisille kustannetaan tukisukat valtionkassasta. Ihan vaan siksi, ettei turvonneisiin kantapäihin ja nakkivarpaisiin saa ahdettua korkkareita. Ainakaan niitä tyylikkäimpiä. Suomen valtiohan voisi vaikka jakaa vaappuville lenkkeilijöille talveksi huopikkaita.

Moskova on hyvästelty hetkeksi. Viimeisenä iltana haahuilin ympäri asuntoa ja kurkistelin vuorotellen häkkisänkyyn ja ikkunoista ulos. Häkkisänkyyn ihan vain ihmetelläkseni, että seuraavan kerran kun saavun kotiin, meillä on siihen myös täytettä mukana. Ikkunasta kurkin ja fiilistelin ihan muuten vain. Tuntuu vähän tylsältä, että juuri viimeiset viikot lipuu mieheltä ohi, emmekä voi istua iltoja ihmettelemässä vellovaa vatsaa ja kaivattuja hellyydenosoituksiakin pitää kerjätä skypen kautta.

Toisaalta, mikä nautinto on syödä jacky-makupaloja (maitosuklaata tietenkin) ja kylmiä nakkeja, kuunnella mummojen kauhisteluja joulutungoksesta kun jonossa on peräti viisi ihmistä. Ihmistä, ei yhtään ostoskärryä tai karvahattua pitämässä paikkaa viimehetken ostosten tekijälle. Tavata ystäviä, lenkkeillä huuruisia puita ihastellen ja antaa ajatusten kulkea. Tosin ne tuppaavat välillä karkailemaan todella omituisille poluille. Yöllä huomasin miettiväni, miksi meillä on ollut viimeiset kolme vuotta kylppärissä kaksi pyykkikoria mutta vain yksi käytössä. Hajamielinenkin olen. Lenkkeilin päivällä lähes kahkenkymmenen asteen pakkasessa pari tuntia, koska en löytänyt kumpaankaan kauppaan joihin olin menossa. Oikeasti. En siis eksynyt mutten vaan löytänyt. Ja ne kaupat ovat ISOJA.

Millä niksi pirkan konstilla muuten saa sormuksen irti kabanossin kokoisesta sormesta, joka ei näytä laskeutuvan enää edes yötä vasten? Vai onko myöhäistä, pitääkö sormi katkaista? Jos nimittäin pitää valita, sormi vai sormus...