tiistai 25. tammikuuta 2011

Se ON pyöreä.

Vielä eiliseen tärkeimpiä uutisia pienessä piirissäni tuntui olevan se, että paino on viime aikoina laskenut, napa alkaa olla aika tötteröllä ja kuorsaan kuin porsas. Moskovan tapahtumien jälkeen mikään edellisistä ei tunnu juuri nyt kovin tärkeältä.

Eilisen pahamielen ja ahdistuksen tilalle on alkanut hiipiä silkka vitutus. Viime vuotisesta iskusta metroihin me selvisimme pelkällä järkytyksellä ja melkein läheltä piti-tilanteella kun miehen matka yhdelle kohteena olleista metroasemista tyssäsi takki päällä television eteen. Tälläkään kertaa paikalla ei ollut ystäviä tai tuttavia. Olisi voinut olla. Siellä olisi voinut olla kuka tahansa. Minä ja Marakatti. Tai joku muu tärkeä. Ja olikin. Viattomia ihmisiä, jonkun lapsia, vanhempia, sisaruksia, puolisoita ja ystäviä.

Väkivalta ei lopu väkivallalla ja diibadaaba...siitä huolimatta jos minulla olisi valta ja mahdollisuus, kaikki joiden urahaaveena on jonkinasteinen terroristi tai itsemurhapommittaja, tulisi panna pois päiviltä. Tyyli vapaa. Tai hankkisivat vaikka bensaa ja tuikkaisivat itsensä jättibannerin kera sanomaansa julistaen tuleen. Soihtu Punaisella Torilla herättäisi varmaan huomiota ja viesti menisi perille ilman sivullisia uhreja.

Onneksi paluu Moskovaan ei ole ajankohtainen juuri nyt. Ei tarvitse ajatella. Yritän pitää näiden päivien fiilikset kepeinä, ettei masukin tarvitse puskea tietään tähän maailmaan valmiiksi maapallon kokoisia huolia hartioillaan kantaen. Maapallosta puheenollen...


Kevennykseksi kinkkinen kuva-arvoitus. Onko kyseessä siis A) haalistunut karttapallo B) Jaska Jokusen päälaki C) supistuksista halkeamaisillaan oleva raskausmaha täynnä riehuvaa Marakattia, keskellä bepanthenilla lääkitty napa, josta on lähtenyt tunto vai D)jotain ihan muuta

Ps. Kaikki itsekritiikki on kaikonnut sen jälkeen kun mies riemun- ja kauhunsekaisin tuntein seurasi mutkuilevaa vatsaa kameran räpsyessä kuin paparazilla. Kuvaa on esitelty ylpeyttä uhkuen kaikille, tutuille ja tuntemattomille. Jos bisneskumppanit eivät ole tavanneet minua niin ainakin he tietävät, että vatsani on todella pyöreä.

Pps. Pahoittelut mikäli joku traumatisoitui näkemästään. Toivon ettei jäänyt kuitenkaan pysyviä vaurioita.

5 kommenttia:

  1. Ai kauhee.. :) Ihanan kamala!!! Siis niin pyöree... en ole ikinä nähnyt mitään vastaavaa. Toi napa-alueen tunnottomuus saattaa kestää pitkään vielä synnytyksen jälkeenkin.. en ole ihan varma onko mulla palautunut entiselleen.
    Mutta siis UPEA maha! Sulle tulee ikävä tota:)

    VastaaPoista
  2. Vierailin sattumalta blogissasi! Hieno pallo, kaunis kuin mikä! Onnea! :)

    VastaaPoista
  3. Vau, jo on pyöreä todella :) Mutta ei näy raskausarpia sulla ei, toisin kuin mulla oli ihan hervottomat.

    Napa-alueen tunnottomuus? En muista kokeneeni ollenkaan enkä kuulleeni ennen, hassua!

    Voi hyvin ja pitkälti ei enää ole odotusta <3

    VastaaPoista
  4. Paljon onnea vauvan syntymän johdosta!!!!!!! <3

    Synnytyskertomusta odotellen.... ;)

    VastaaPoista